Anjalan kartano

Anjalan kartano sijaitsee Kymijoen rannalla. Kartanohistoria Anjalassa alkaa vuodesta 1605, jolloin liivinmaalainen ratsumestari Henrik Wrede uhrasi henkensä kuningas Kaarle IX puolesta. Kuningas lahjoitti Henrikin leskelle Gertrud von Ungernille rahaa ja maita Suomesta. Lahjoitusmaiden joukossa oli ns. Elimäen neljännes, joka käsitti lähes kokonaan Elimäen ja Anjalan kuntien alueen. Gertrud muutti Elimäelle perustaen alueelle lukuisia kartanoita. Anjalaan hän perusti kartanon 1620-luvulla. Ensimmäinen kartanorakennus valmistui Ankkapurhan kosken partaalle noin vuonna 1628.

Vanhan päärakennuksen polttivat venäläisjoukot 1789 Kustaan sodan aikana. Sotaa käytiin kolme vuotta ja Anjalan kylä, joka sijaitsi Ruotsin ja Venäjän valtakunnan rajalla, oli sodan polttopisteessä. Varhaista uusklassismia edustava uusi kartanorakennus valmistui 1700- ja 1800-luvun vaihteessa ja sen pihapiirissä pääsee nykyäänkin eläytymään entisajan säätyläisten ja talonpoikien elämään Nuorisokeskus Anjalan ohjaamien roolipelien avulla.

Kartano oli Wrede-suvulla vuoteen 1837. Tämän jälkeen kartano siirtyi muutaman välikäden kautta Suomen valtiolle, joka lahjoitti kartanon Suomen kenraalikuvernööri Aleksander Menshikoville vuonna 1843. Kartano säilyi Menshikovin suvun hallussa vuoteen 1907, jolloin Suomen valtio osti kartanon. Suuri osa kartanon maista luovutettiin korvausta vastaan torppareille ja maattomille. Kartanorakennus ja maata säilyi valtion omistuksessa. Alueelle siirtyi Kymenlaakson opiston maatalousopetus 1950-luvulla. Kartano avattiin entisöinnin jälkeen Kymenlaakson maakuntaliiton ylläpitämänä museona 1957. Kartanomuseo siirtyi Museoviraston hallintaan 1990-luvulla.

Kuten varmasti kaikki viime vuosien museotapahtumia seuranneet ovat saaneet lukea, on Museovirasto luopunut lukuisista suomalaista kulttuuriperintöä edustavista kohteistaan listaten ne ei-strategisiksi. Näiden joukossa on Anjalan kartano, jolla on merkittävä rooli Suomen historiassa Kustaan sodan tapahtumien ja Anjalan valan tapahtumapaikkana.

Museovirasto luovutti kartanon Senaattikiinteistöille vuonna 2014 ja siirsi kartanon kalusteet varastoihinsa. Ankkapurhan alueen kulttuuriperintöä vaalivan Ankkapurhan kulttuurisäätiön pihapiiriin jäi vain tyhjä kartano puhuttelevine ikkunarivistöineen. Kartanon tarina ei kuitenkaan ollut vielä valmis!

Anjalan kartano oli avoimena vuosina 2015 - 2016 Ankkapurhan kulttuurisäätiön toimesta. Kartanossa oli esillä näyttelyitä Anjalan kartanon historiasta ja merkityksestä tapahtuma- ja kulttuurikohteena, Mathilda Wredestä, Kustaan sodan tarinoista sekä keittiöstä entisaikaan. Kartanon tulevaisuus on vielä hämärän peitossa, mutta Anjalan kartano katsoo luottavasti eteenpäin. Tässä on pysytty jo yli 200 vuotta, nämä hirret kestävät myös tulevaisuuden paineen!