Anjalan kartano

Anjalan kartano sijaitsee Kymijoen rannalla. Kartanohistoria Anjalassa alkaa vuodesta 1605, jolloin liivinmaalainen ratsumestari Henrik Wrede uhrasi henkensä kuningas Kaarle IX puolesta. Kuningas lahjoitti Henrikin leskelle Gertrud von Ungernille rahaa ja maita Suomesta. Lahjoitusmaiden joukossa oli ns. Elimäen neljännes, joka käsitti lähes kokonaan Elimäen ja Anjalan kuntien alueen. Gertrud muutti Elimäelle perustaen alueelle lukuisia kartanoita. Anjalaan hän perusti kartanon 1620-luvulla. Ensimmäinen kartanorakennus valmistui Ankkapurhan kosken partaalle noin vuonna 1628. Vanhan päärakennuksen polttivat venäläisjoukot 1789 Kustaan sodan aikana. Sotaa käytiin kolme vuotta ja Anjalan kylä, joka sijaitsi Ruotsin ja Venäjän valtakunnan rajalla, oli sodan polttopisteessä. Varhaista uusklassismia edustava uusi kartanorakennus valmistui 1700- ja 1800-luvun vaihteessa ja sen pihapiirissä pääsee nykyäänkin eläytymään entisajan säätyläisten ja talonpoikien elämään Nuorisokeskus Anjalan ohjaamien roolipelien avulla.

Kartano oli Wrede-suvulla vuoteen 1837. Tämän jälkeen kartano siirtyi muutaman välikäden kautta Suomen valtiolle, joka lahjoitti kartanon Suomen kenraalikuvernööri Aleksander Menshikoville vuonna 1843. Näihin aikoihin rakennettiin pihapiirin maamerkki, kivinen viljamakasiini sekä kivinavetta ja maitohuone. Kartano säilyi Menshikovin suvun hallussa vuoteen 1907, jolloin Suomen valtio osti kartanon. Suuri osa kartanon maista luovutettiin korvausta vastaan torppareille ja maattomille. Kartanorakennus ja maata säilyi valtion omistuksessa. Alueelle siirtyi Kymenlaakson opiston maatalousopetus 1950-luvulla. Kartano avattiin entisöinnin jälkeen Kymenlaakson maakuntaliiton ylläpitämänä museona 1957. Kartanomuseo siirtyi Museoviraston hallintaan 1990-luvulla.

Museovirasto luopui vuoteen 2014 mennessä lukuisista museoista ja kulttuuriperintökohteista. Näiden joukossa on Anjalan kartano, jolla on merkittävä rooli Suomen historiassa Kustaan sodan tapahtumien ja Anjalan valan tapahtumapaikkana. 

Pitkällisen myyntiprosessin jälkeen paikallinen Regina Säätiö tuli Anjalan kartanon omistajaksi vuoden 2017 lopussa. Regina Säätiö perustettiin 1930-luvun alussa, kun Regina-koulu, alueen kiertokoulu, lopetettiin. Säätiö on vuosikymmeniä ollut Anjalan alueen lasten ja vanhusten sivistystyön ja hyvinvoinnin tukijana. Ankkapurhan kulttuurisäätiö on vuokrannut kartanon Regina Säätiöltä. Kulttuurisäätiö kehittää kartanon kulttuuriperintöön ja historiaan pohjautuvaa uutta kulttuurimatkailua tulevina vuosina. Anjalan kartanon uusi aika on alkanut! 

Kesällä 2018 Anjalan kartanossa on esillä Anjalankosken taideseuran vuosinäyttely. Kartano on avoinna keskiviikkoisin kello 15 - 17 ja torstaista sunnuntaihin kello 12 - 16 (poislukien 22. - 24.6.). Maanantaisin ja tiistaisin kartano on suljettu.

14.7. alkaen kartanolla järjestetään opastettuja kierroksia keskiviikkoisin ja lauantaisin. Kierroksella tutustutaan kartanolle toteutettuun lisätyn todellisuuden virtuaalihuoneeseen. Kartanon keltaiseen saliin on sijoitettu virtuaalisia elementtejä 1800-luvun alusta.
Opastukset ovat keskiviikkoisin klo 15.00 ja 16.00 sekä lauantaisin klo 12.00, 13.00, 14.00 ja 15.00. Opastuksen kesto on noin 40 minuuttia ja sen hinta on 6 €/hlö. Lippuja kierrokselle voi ostaa Makasiinikahvilasta.